Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto -logo, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -logo.

Monialainen oppimisympäristö KYSin akuuttiosastolle

Luomme hankkeessa monialaisen oppimisympäristön sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työelämässä tapahtuvaan oppimiseen KYSin akuuttiosastolle. Osaston toiminnassa on keskeistä iäkkäiden potilaiden akuuttien sairauksien hoitaminen ja kotihoidon tukeminen. Toteutamme monialaisen SOKK-käytännönjakson pilotoinnin KYSin akuuttiosastolla marraskuussa 2021.

SOKK-käytännönjaksolla fysioterapian, hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat vastaavat yhdessä hoidosta ja palvelusta muodostaen ohjaajien tukeman monialaisen opiskelijatiimin. He ottavat yhteistyössä vastuun potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta rikkoen perinteisiä ammattiroolien rajoja.

Monialaisessa oppimisessa ja työskentelyssä keskipisteenä on potilas. Monialainen opiskelijatiimi perehtyy yhdessä oman potilaansa hoitotietoihin ja arvioi yhdessä hoidon tai palvelun tarpeen. Monialainen opiskelijatiimi suunnittelee, toteuttaa ja arvioi hoidon monialaisen käytännönjakson ohjaajien tukemana saaden hyvän kuvan hoitoprosessista. Monialaisena opiskelijatiiminä työskennellessään opiskelijat oppivat tuntemaan toisten ammattirooleja, jakamaan vastuuta ja luottamaan toisten osaamiseen. Myös kriittisen ajattelun taidot sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot kehittyvät. Kyky asiakas- ja potilaslähtöiseen ajatteluun lisääntyy, kun potilas on työskentelyn ja oppimisen keskipisteenä. Opiskelijat kokevat olevansa aidosti osa hoito- tai kuntoutustiimiä, jolloin itseohjautuvuus ja aktiivisuus kehittyvät. Opiskelijan rooli oppijana muuttuu passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi tiedon käsittelijäksi ja toimijaksi. (Board on Global Health, and Institute of Medicine 2015; Oosterom ym. 2019; STM 2020.)

Rakennamme oppimisympäristön tiiviissä yhteistyössä työelämän (KYSin akuuttiosasto ja KYS) kanssa. Oppimisympäristön suunnittelussa olemme hyödyntäneet monialaisen käytännönjakson ohjaaja -alkukartoitusta, virtuaalisia työpajoja sekä yhteisiä, digitaalisia suunnittelun ja viestinnän materiaalialustoja. Suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa hyödynnämme kansallisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia erikoissairaanhoidon kontekstiin liittyvästä monialaisesta käytännönoppimisesta.

Monialaisen koulutuksen malli (IPE model; interprofessional education) erikoissairaanhoidon oppimisympäristössä on kehitetty Pohjoismaista ensimmäisenä Ruotsissa 1980-luvulla (Wilhelmsson ym. 2009). WHO (2010) on määritellyt monialaisen koulutuksen (interprofessional education, IPE) seuraavasti: Vähintään kahden eri ammattialan opiskelijat oppivat yhdessä, toisiltaan ja toisistaan toteuttaakseen yhteisiä terveyden edistämisen päämääriä. Monialaisen koulutuksen malli on nykyisin käytössä useissa maissa (mm. Ruotsi, USA, Kanada, Australia, Englanti) (Board on Global Health, and Institute of Medicine 2015; Oosterom ym. 2019; Jakobsen 2016). Suomessa on ollut vastaavia kokeiluja (mm. OYS, HUS, TYKS), mutta pysyvä, systemaattinen toimintatapa puuttuu edelleen (STM 2020).

Monialaiset opetusosastot (interprofessional training unit, ITU) ovat maailmanlaajuisesti organisoitu samalla tavalla erikoissairaanhoidossa (Board on Global Health, and Institute of Medicine 2015; Oosterom ym. 2019):

  • 2–12 opiskelijan monialaiset tiimit.
  • Yleisimmin lähellä valmistumista olevia lääketieteen, hoitotyön, fysioterapian, toimintaterapian ja farmasian opiskelijoita.
  • Opiskelijat vastaavat tiimissä potilashoidosta opetusosastolla ohjaajien tuella.
  • Ohjaajilla päävastuu potilaan hoidosta.
  • Monialaisen tiimin vastuulla 4–9 potilasta (Jakobsen 2016).
  • Yleisin jakson kesto 2 vko (vaihteluväli 2–6 vko).

Opetusosaston malli vaihtelee (Jakobsen 2016; Oosterom ym. 2019). Vahvistuvaa näyttöä on, että monialainen koulutus voi edistää yhteistyöhön perustuvaa toimintaa käytännönjaksolla ja parantaa hoidon laatua (Board on Global Health, and Institute of Medicine 2015).

Tutustu monialaisen koulutuksen kehittämisverkostoihin (IP networks). Linkit avautuvat erillisiin välilehtiin:

Lähteet:

Mikäli lähteessä on linkki, se avautuu uuteen välilehteen.

Board on Global Health, and Institute of Medicine. 2015. Measuring the Impact of Interprofessional Education on Collaborative Practice and Patient Outcomes. Washington (DC): National Academies Press (US).

Jakobsen, F. 2016. ”An Overview of Pedagogy and Organization in Clinical Interprofessional Training Units in Sweden and Denmark.” Journal of Interprofessional Care 30:2, 156–164.

Oosterom, N., L. C. Floren, O. Cate, & H. E. Westerveld. 2019. ”A Review of Interprofessional Training Wards: Enhancing Student Learning and Patient Outcomes.” Medical Teacher 41:5, 547–554.

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3.

WHO. 2010. Framework for Action on Interprofessional Education & Collaborative Practice. World Health Organization.

Wilhelmsson, M., S. Pelling, J. Ludvigsson, M. Hammar, L. Dahlgren, & T. Faresjo. 2009. ”Twenty Years Experiences of Interprofessional Education in Linköping – Ground-breaking and Sustainable.” Journal of Interprofessional Care 23:2, 121–133.